Lecture “Touko Laaksonen & Tom of Finland – The man behind the images” | 30th March | Joensuu, Finland

Lecturer Susanna Luoto, Tom of Finland Foundation

Touko Laaksosen eli Tom of Finlandin elämäntarina on pala 100-vuotiaan itsenäisen Suomen kertomusta. Hän syntyi Tarton rauhan solmimisvuonna 1920. Hän oli 12-vuotias Mäntsälän kapinan aikoihin, kirjoitti ylioppilaaksi talvisodan varjossa ja aloitti keväällä 1940 asepalveluksensa, josta hänet kotiutettiin 4. luokan Vapaudenristillä palkittuna luutnanttina.

Tom tuli tunnetuksi kansainvälisesti jo varhain ja tavoitti maailmanlaajuisen yleisön sieltä, jossa seksuaalivähemmistöillä alkoi olla jo oikeuksia – tai ainakin marginaaliryhminä painostusvaltaa, eritoten Yhdysvalloissa. Touko Laaksosen elämäntarina ei ole pelkästään Tom of Finlandin tarina, vaan siihen kuuluu monilahjakkaan miehen vaiheita niin kuoronjohtajana, Sibelius-Akatemian opiskelijana, pianistina, menestyvänä mainospiirtäjänä ja erinomaisena kirjoittajana.

Laaksosen ansiot Suomen kansainvälisesti huomioidumpana taiteilijana ja homoeroottisen taiteen pioneerina ovat tunnetut ja tunnustetut. Marraskuussa 2016 tuli kuluneeksi 25 vuotta taiteilijan kuolemasta ja yhä vieläkin – tai vasta nyt – hän hämmentää katsojia suoralla taiteellaan, jota tänä päivänä voi vihdoin esitellä myös museaalisissa puitteissa. Teosten syntyaikoina sen sijaan niin itse taiteilija kuin hänen taiteensakin olivat lainsuojattomia.

Susanna Luoto on koulutukseltaan toimittaja ja elokuvakäsikirjoittaja. Hän jatkoi elokuvaopintojaan Los Angelesissa, avusti 90-luvun alussa dokumenttia Tomista kuvaavaa Ilppo Pohjolaa (”Daddy and The Muscle Academy”) ja tutustui näin Los Angelesissa toimivaan Tom of Finland Foundationiin. Luoto on järjestänyt useita Tom of Finland valokuvanäyttelyitä sekä Suomessa että ulkomailla.

Luennossaan Luoto esittelee Touko Laaksosen ja kertoo, kuinka Laaksonen ponnisti maailmalle Kaarinasta aikana, jolloin homoseksuaalisuus oli niin rikos kuin sairauskin ja verkostoituminen ei ollut muutaman napin painalluksen takana.

Thursday, 4-5p
Joensuu campus, Agora building, Auditorium AG100, Yliopistokatu 4

Further information: Susanna Luoto susanna.luoto@kolumbus.fi

Share

Letters written by Tom of Finland during the war

10835049_10153172271259399_8549326763496817310_o

The authors of the book, Letters from War,
at Vapriikki Museum Center auditorium on Friday 20th March.

The book includes a chapter about the letters written by Touko Laaksonen (aka Tom of Finland, 1920-1991) during the Continuation War. The chapter is entitled, “With the Help of Music”, and depicts the role of music in Touko’s life as he taught singing and the playing of different instruments to his fellow soldiers, formed and led a chorus, entertained men by playing piano and most of all gave them strength, through the power of music, when they most needed it.

11080437_10153174582719399_3960125312824243100_o

Helsingin SanomatThe anthology also presents Tom of Finland’s letters from the army to home.

Susanna Luoto’s article in the book presents letters of Touko Laaksonen. Luoto is a journalist who curated the Post Museum’s Tom of Finland exhibit, Sealed with a Secret, and is preparing a book on his life.

According to her, the young Laaksonen is shown in the letters to be “anything else than his later trademark of a seductively self-conscious and robust men’s men.”

Rather the young Touko was a clean-cut, wholesome family boy dedicated to classical music, who was shocked by crassness of his fellow comrades-in-arms. His abilities as a draughtsman already emerged during the war.

Laaksonen started the military service in the infantry training center in spring 1940, soon after the conclusion of the Winter War. NCO was followed by the Helsinki Air Defence Regiment.

In October of 1943 Laaksonen was promoted to Lieutenant due to his achievements as head officer in the air battles over Helsinki. For the last months of the war Laaksonen was sent to Vyborg Bay.

During his nearly five-year service Laaksonen wrote plenty of letters to his sisters and parents.

In his first letter from the army to the folks back at home, he spoke of his sudden longing: “I wouldn’t have believed that just after a week and a half I would miss the piano so terribly.”

Share